lauantai 16. heinäkuuta 2016

"Mitenkäs sitä nyt oikein merenneitoillaan?" - Uusi blogisarja!



Kesän 2016 ryhmien  merenneitoilu-kurssilaiset, kurssit toteutettu yhdessä Espoon Lastenliiton kanssa. (C) Espoon Lastenliitto


Uusi blogisarja blogissamme alkaa ja osuvasti sarjan nimi onkin "Mitenkäs sitä nyt oikein merenneitoillaan?". Sarjan tarkoitettu merenneitoilusta innostuneille aikuisille sekä merenneitoiluun hurahtaneiden lasten ja nuorten vanhemmille.

Tulevista postauksesta löydät paljon vinkkejä ja apuja merenneitoiluharrastuksen aloittamiseen, välineisiin, vinkkeihin, vesiturvallisuutta unohtamatta. Minä, Merenneito Riia, kirjoittelen blogi sarjaa omien esiintyjävuosieni vinkkelistä, lasten uimaohjaajan näkökulmasta hyödyntäen merenneitoilu-kurssiemme kokemuksia ja tietopohjaa. Nostan tulevassa sarjassa esille huomioin arvoisia pointteja merenneitoiluharrastukseen liittyen ja pyrin ohjaamaan turvallisesti hauskan harrastuksen pariin :)

Kun on hyvät ohjeet taskussa (evässä), on harrastamisesta nauttiminenkin helpompaa


Espoon Lastenliiton kanssa yhteistyössä toteutetun kurssin merenneidot valmiina (C) Espoon Lastenliitto



Pikku lepotauko yhteisuinnin välissä Imatran Kylpylässä

maanantai 7. joulukuuta 2015

"Look at this stuff, isn't it neat!"

Heippa kalaset! Long time no see!

Ajattelin heti näin alkuun repäistä teille erittäin tuhtitietoista tekstiä hyvittämään hiljaisuutta. Aikomukseni on kahdessa osassa käsitellä ja tutustuttaa teitä meidän tärkeimpiin työvälineisiin eli merenneidon pyrstöihin! Saan paljon kysymyksiä viikottain koskien pyrstöjäni sekä pyrstöjä ja niiden hankintaa yleensä. Ajattelin nyt avata tätä suurta "mysteeriä".

Ensimmäisessa blogipostauksessa käyn läpi omaa kahta nykyistä pyrstöäni. Seuraavassa postauksessa esittelen teille mitä kaikenlaisia pyrstöjä on, mistä materiaaleista ne on valmistettu sekä yleistä good-to-know- tietoa, joka varmasti on hyödyllistä mikäli olette kenties pohtineet oman pyrstön  hankintaa ;) Teen vielä erillisen postauksen lasten pyrstöistä, joten stay tuned! Tästä lähtee!



PYRSTÖ, työväline ja taideteos

Todella moni kysyy kuinka monta pyrstöä omistan tällä hetkellä. Vastaus on yhteensä huimat 9 pyrstöä. Niistä 2 on platinasilikoonisia proteeseja ja 7 tekstiilisiä lasten pyrstöjä, joita käytän merenneito-kurssitoiminnassa. Pyrstöt on kuin, öh, kenkiä (?) ja niin hassulta kun se tuntuukin, ei niitä koskaan voi olla liikaa :D (varsinkin jos ne on aktiivisessa käytössä)
Keskityn kuitenkin tässä postauksessa kahteen silikooniseen pyrstööni. Käsittelen tekstiiliset versiot seuraavassa blogipostauksessa yhdessä muiden pyrstölaatujen kanssa. 

Molemmat pyrstöni painavat n. 14-15kg per pyrstö. Niiden pituus vaihtelee evän muodosta riippuen lähes kahdesta metristä yli kahteen metriin. Voin käydä makaamaan pyrstön viereen ja se on silti pidempi kuin minä, vaikka kuinka varpaita koittaa suoristella ja ruhoa venyttää.



Minä ja valtava lötjäke. Jaksaa jaksaa kantaa kantaa!



Olen nimennyt molemmat omat pyrstöni, lähinnä omaa arkea helpottaakseni ja no, koska miksikäs ei. On paljon helpompi nimetä tavarat, joilla ei ole spesifoivaa nimeä jo entuudestaan. Pyrstö 1 ja Pyrstö 2 osottautui erittäin hankalaksi esimerkiksi keikalle pakatessa...
Pinkki pyrstöni kulkee lempinimellä Ursula pienen merenneidon pahiksen mukaan ja uusin sini-violetti tulokas nimellä Selene kuuhun liittyvän mytologiansa johdattelemana. 
Molemmat ihania ällötys-prinsessa nimiä! :)



"Selene"
"Ursula"

Kuten aiemmin mainitsinkin molemmat pyrstöt on valmistettu aineesta, jota kutsutaan platinasilikooniksi (platinum cure silicone). Sen nimi liittyy materiaalin kemialliseen reaktioon valmistettaessa ja sitä käytetään mm. proteesitöissä kuten proteesiraajoissa, ihon/lihan kaltaisena materiaalina. Se on pehmeää, joustavaa, kestävää sekä myrkytöntä. 

Valmistustapoja on erilaisia kun puhutaan platinasilikonisista pyrstöistä. Niistä yleisin ja suosituin on kuitenkin useammasta osasta muotin avulla pyrstön rakenteen valmistaminen ja maalaaminen. Jokainen pyrstö on tehty täysin käsityönä, myös minun kappaleeni
Niissä näkyy tekijänsä näkemys, visuaalinen silmä sekä kädentaito. Yhden merenneidon pyrstön valmistaminen on vaativa prosessi, joka vaatii materiaalin tuntemusta rasituksesta kemiallisiin reaktioihin. Voikin sanoa, että jokainen pyrstö taideteos ja mieleton tietämyksen ja taidon kiteytymä.


Jokaisen (ainakin suurimman osan) pyrstön silikonisen kuoren alta löytyy myös monoräpylä, joka on nimensäkin mukaan yksi yhteinäinen räpylä molemmille jaloille. Monoräpylöitä on paljon erilaisia ja yleensä custom-töihin räpylän laadun saa valita itse. Uimarista itsestään on kiinni, minkä räpylän hän kokee itselleen parhaimmaksi.


openbiomi.fi
Keho.net
Swimminn.com

Silikoni itsessään ei tarjoa velttoutensa johdosta propulsiota. Jotta liikkuminen vedessä olisi vauhdikasta, lisätään pyrstön sisään monoräpylä :) 

Pyrstöevän sisään kätkeytyvä salaisuus, monoräpylä / mertailor.com

Maalaamattomat kasatut rungot / mertailor.com

Pehmeä silikonirunko mitoitetaan tilaajan mitoille, kuin räätäli takkia ompelisi. Jokainen istuvuus on siis henkilökohtainen, vaikka materiaali hieman joustaakin ja antaa täten hieman anteeksi. Pyrstön muotojen rakentaminen lähtee "kuvanveistosta". Ensin hahmotellaan muoto, halutusta muodosta otetaan muotti, johon valetaan materiaali. Valmis kasattu runko vielä maalataan.


finfolkproductions.com
finfolkproductions.com

Suunnittelu vaiheessa custom-työn tilaaja pääsee vaikuttamaan lopputuloksen ulkonäköön. Tilaaja usein valitsee itse muodon, väriyhdistelmät sekä monoräpylän laadun.

Pyrstön elämän kaari on huolenpidosta ja kulutuksesta riippuen muutamasta vuodesta 5-6 vuoteen. Pyrstön hankinnan jälkeen sen käytön yhteyteen kuuluu tiettyjä huolenpito "rituaaleja" kuten putsaamista, neutraloimista, kuivausta sekä paikkailua (ns. up keep). 

Välillä viimoset sentit voi olla vähän... hankalia.

Silikoninen puku istuu kuin hanskas ja on todella tiukka/ihonmyötäinen. Usein puvun päälle pukemiseen tarvitaan esim. vettä tai muuta liukastetta ihon kitkan minimoimiseksi. Pukua pitää päällä vedessä siihen muodostuva alipaine sekä monoräpylän jalkalenkit, jotka estävät jalkoja lipeämästä omalta paikaltaan. Vaikka pyrtö onkin maalla syntisen painava on se lähes neutraali eli painoton vedessä. 



Platinasilikonin mahdollistama realistisuus


Kaksi erilaisen valmistustavan pyrstöä, täyssilikoni ja silikonihybridi


Platinasilikoniset pyrstöproteesit ovat kaikesta outoudestaan huolimatta erittäin kysyttyjä. Niitä valmistaa muutama hassu yritys, jotka ovat suurimman osan vuodesta täyteen ammuttuna asiakkaiden tilauksista. Yhden pyrstön hintalappu saattaa nousta 1500€ aina 9000€ asti riippuen muotoilusta, käytetyistä väreistä sekä custom-työn määrästä. Lähes kaikki elokuvatason häntäproteesit on valmistettu Yhdysvalloissa.Valmistajiin lukeutuu mm. Merbella Studios, Mernation, Mertailor,  Finfolk Productions sekä muutama muu nouseva valmistaja. (Lisää erilaisista valmistajista voit lukea osoitteesta MerNetwork.com)

Pyrstöjen valmistajat tarjoavat useita erilaisia pyrstövaihtoehtoja silikonisen lisäksi ja tarjonta on niin laaja, että jokaiselle löytyy jotakin. Minkälaisia muita vaihtoehtoja on olemassa merenneidoiksi/merenpojiksi haluaville, siitä kerron lisää ensi postauksessa ;)

Kuplasuukkoja!



maanantai 26. tammikuuta 2015

Miksi Merenneito Riia?

Tässä blogitekstissä käsittelen sitä suurinta kysymystä, joka tupsahtelee alati ihmisten huulilta keihin törmään. Se suurin polttava kysymys on heti "Mistä löysit tän idean?"  jälkeen: "Miksi teet tätä?" 






"Miksi teet tätä" onkin mielenkiintoinen kysymys, jota mietin itsekin useasti sekä sen negatiivisessa että positiivisessa merkityksessä. Merenneitoilua onkin hankala ymmärtää ilman merkitystä sen taustalla.

Loin Merenneito Riian hahmon silkasta intohimosta, innostuksesta ja rakkaudesta. Hetken mielijohteesta, niin kuin suurinosa intohimon asioista pitäisikin. Sanotaan, että on olemassa rakkautta ensi silmäyksellä ja se on totta. Kun 2013 törmäsin netissä merenneitoja käsittelevään foorumiin ja ihmisiin, jotka harjoittivat nykyistä ammattiani, olin täysin myyty sillä sekuntilla. Seuraavan kuukaudet päässäni ei pyörinyt mitään muuta kuin merenneitoja (..ihan kuin se olisi ajansaatossa siitä miksikään muuttunut hehe). Hengitin, nukuin ja söin tätä uutta rakkautta.








Olen painanut itseni tahdon voimalla uskalluksen rajan toiselle puolelle ja tehnyt jotain sellaista eh.."toisenlaista". Sellaista, mistä oikeasti nautin. Uskokaa tai älkää, mutta taloudellisten haasteiden lisäksi se on vaatinut paljon rohkeutta. Olen aikuinen ihminen pian 25-vuotta, joka teeskentelee olevansa ihka oikea merenneito. Aika ajoin en teeskentele, vain olen. Merenneito Riialla olen haastanut itseäni, yrittänyt enemmän, kuunnellut itseäni ja antanut itselleni luvan nauttia asioista, joista pidän sama sille kuinka hullun kurisilta ne toisten silmissä näyttää.

Niinkuin hieno sanonta opettaa "First they ignore you, then they laugh at you, then they fight you, then you win" (- Mahatma Gandhi). Niin on käynyt myös tässäkin asiassa. Sen verta erikoinen idea Merenneito Riia oli ettei se aluksi saanut paljon tukea ja olen joutunut raivaamaan itse oman polkuni. Eihän tämä ole oikein millään muotoa suotavaa tämän ikäiseltä naiselta. Minullahan pitäisi olla asunto, mies ja hieno työ, eihän tässä iässä enää sovi leikkiä.
Väärin! Myös aikuinen saa leikkiä. Haastaa omaa mielikuvitusta, eläytyä, innostua, nauttia. Vanhemmalla iällä se ikäänkuin unohdetaan ja kaikesta lapsenomaisesta tulee tabu. Lapsellisuus ei tarkoita sitä etteikö aikuisuuden tuomaa vastuuta voisi kantaa. Lapsettaa saa vaikkei ole enää lapsi.
Välillä sanan "aikuisuus" merkitys tärvelee myös lasten maailman ja mielikuvituksen kun yhtäkkiä joulupukki olikin naapurin Pasi eikä Pääsiäispupukaan enää käy. Aikuisuus ja suorittaminen tarttuu liian nopeasti eikä tilaa lapsuudelle anneta. Mielestäni aikuisina meidän tehtävämme olisi vaalia lapsuutta. Kuitenkin meillä on koko loppu elämä aikaa olla aikuisia.







Olen erittäin onnellinen tänä päivänä, että jaksoin pitää pääni ja uskoa itseeni. Viimeisen vuoden aikana olen saanut niin paljon ja ennen kaikkea pääsen tekemään työkseni sitä mitä rakastan.Tahdon näyttää muillekin, että rajoja onnellisuudelle ei ole. Pitää vain olla rohkea ja yrittää.

Miksi olen Merenneito Riia? Merenneito Riian tarkoituksena on  ravistella mielikuvitusta ja haastaa ajattelua. Herättää aikuisissa se uinuva seikkailun janoinen lapsi ja taas pienten ihmisten osalla antaa heidän nauttia omasta itsestään ja omasta mielikuvituksestaan. Tahdon esimerkilläni näyttää, että ei väliä kuinka hullunkurinen tai toisten sanoja käyttäen "tyhmä" haaveesi/unelmasi on, kunhan jaksat painaa eteenpäin katse tiukasti tavoitteessa, tulet onnistumaan. Jos ei yritä ei onnistu koska jokainen mahdollisuus jonka jätät käyttämättä on 100% menetetty. Ajattele vain, että "se yksikin hullu nainen on merenneito" ;)



Break the chains and swim free



sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Tervehdys pitkästä aikaa! Mahtava vuosi takana

Hei kalaset!

Pahoittelen ensinnäkin blogin hiljaiselämää. Veikkaan, että jokainen blogin aloittaja kokee sen ihan rehellisen motivaation puutteen, vaikka halua asioiden jakamisesta lukijoiden kanssa ei puutu. Joskus vaan käy niin että parin päivän tauko muuttuu viikkojen hiljaiseloksi. Sellainen masiina oilisi hemmetin kätsy, joka muuntaisi ajatukset tai päivän kulun suoraan tekstiksi. Illan päätteeksi ei muutaku "send" ja uusi blogiteksti luettavissa. Sellaista ei vaan valitettavasti ole joten näpy näpy!

Ensimmäinen vuoteni Merenneito Riiana on takana päin. Pakko sanoa, että olen ylpeä itsestäni. Olen hypännyt pelon rajan yli uskalluksen puolelle ja tehnyt riskeistä huolimatta jotain sellaista josta kerrankin nautin täysin rinnoin. On tullut vietettyä unettomia öitä, ollut pettymyksiä (karvaitakin),kolottavia lihaksia, tippuvaa tukkaa, repeileviä pyrstöjä, tuhottoman paljon tunteja omasta pussita pois, mutta huolimatta kaikesta ikävästä olen edelleen niin tarmoa, intoa ja onnea täynnä eikä lannistumisen merkkejä ole. Olen suunnattoman kiitollinen kaikille, jotka tukivat ja auttoivat minua eteenpäin vuonna 2014.


Imatran Kylpylän Taikametsä, toinen kotini


Kiitos Imatran Kylpylä sekä Imatran Kylpylän ihana henkilökunta, jotka ovat pitäneet tästä merenneidosta sekä merenneidon turvallisuudesta erittäin hyvää huolta. Kiitos, että saan työskennellä teidän kanssanne yhä! Olen saanut teiltä paljon.






Minä ja Jussi vuoden vaihteessa Rovaniemellä, jossa meillä oli mahti keikka Nerissan kanssa
Kiitos puolisoni Jussi ehtymättömästä avun lähteestä oli kyseessä mitä tahansa. Siitä, että olet tukipilari, avustaja, kantaja, kuski, manageri ja kaikkea muuta. Olet oikea merenneidon aarre!
Kiitos myös upeille upeille vanhemmilleni, jotka ovat jaksaneet osoittaa tukeansa tyttönsä hullun kuriselle idealle <3

Assari-Emilia ja kirjottaja itte. Ei paljoo hymy hyydy!
Mermaid transport
Kiitos kaikille avustajille Emilia, Anna-Maria, Elisa, Mannu ja kumppanit, jotka ovat olleet keikoilla/kuvauksissa auttamassa kun jalat on vaihtuneet pyrstöön. Teidän apu on ollut korvaamatonta. Tahdon kiittää etenkin Emiliaa treeniseurasta, avusta ja kameran takana oleskelusta.





Kiitos Merenneito Nerissalle, sielunsiskolleni, kenen kanssa merenneitoilu on aina paljon aurinkoisempaa. Kaikki ne jaeutut surut, ilot, neuvot ja elämän pyörteet. Ihanaa kun olet olemassa!




Jussi bts-kameran takana
Juhani Väihkösen valokeilassa Sukellus-Areenalla marraskuussa 2014
Kiitos minun kanssa yhteistyötä tehneille kuvaajille. Olette osana luomassa ja levittämässä ripausta taikaa maailmaan. Ilman teitä ei olisi upeita kuvia ja videoita. Kiitos Juhani Väihkönen, Mika ja Mikko Saareila, Jere Parviainen, Tinja Salmi, Aki Pitkänen, Jussi Varis, Joonas Lahtinen ja monet muut. Kiitos Sami Summo Pulkkinen myös upeasta logosta, joka on hieman erilainen taidon näyte, mutta tärkeä keulamerkki.





Rovaniemen keikalta. Osallistuja määrä hipoi lähes 200 henkeä! Huippua! :) 
Kiitos kaikille asiakkailleni, keiden kanssa olen päässyt tekemään tapahtumia vuonna 2014. On ilo työskennellä teidän kanssanne ja te olette toimintani tärkein pilari. Kiitos myös lukuisat seuraajat, fanittajat, kanssaihmiset, jotka olette olleet kiinnostuneita, jakaneet kuvia/videoita, puhuneet ja ottaneet kantaa. Ilman teitä ei olisi Merenneito Riiaa!






Kiitos vielä Ilta-Sanomat, Radio Nova, Etelä-Karjalan Iskelmä radio, Yle Puoli7, Lappeenrantalainen, Imatralainen, Etelä-Saimaa ja monet muut media tahot sekä toimittajat, jotka olette jakaneet tarinaani eteenpäin ja tehneet minut kuulluksi.



Kiitos kaikille jotka olivat osa vuotta 2014. Ketään teistä en jättäisi pois ja läsnäolonne on tehnyt minut erittäin onnelliseksi <3 ISO KIITOS JA NÖYRÄ KUMARRUS

Katseet kohti alkanutta vuotta 2015. Kesällä luvassa paljon hauskaa ja suuuuria asioita :)

torstai 24. heinäkuuta 2014

Valkiajärvi, Kitee 21.7.

Käytiin Valkiajärvellä kuvaamassa lisää merenneitomateriaalia niin kuin aikaisemmin jo lupailin. 
Vesi oli niin kirkasta sinä maanantaina, että repesin nauruun rantaan päästyä. Eihän tällästä Suomessa voi olla! Ryntäsin heti GoPron kanssa veteen hankkimaan todistusaineistoa

video

Aivan käsittämättömän upea paikka. Huijaa niin hyvin katsojaa tyynellä sinisyydellään, mutta lähemmäs kun menee vesi on kirkasta kuin kristalli.
Ja myös yllättävän kylmää. Hengenpidättämisen vaikeus yllätti aivan totaalisesti ja hävetti kun piti rampata pinnassa aivan jatkuvasti. Pakko kuitenkin sen verran omaa häntää nostaa, että jaksoin silti 15kg pyrstön kanssa yli 2h hillua pohjattomassa vedessä lähes mitättömillä tauoilla kylmyyttä ja uupumusta uhmaten.

Toivottavasti Mika ottaa minut mukaan vielä uudestaan ja saadaan taas lisää kuvia.
Puiden pinnasta ja pohjasta irtoava höttö tuotti hieman vaikeuksia.




Uusi video Youtubessa

Tässä uusin video allasuinneista :) 

song V V Brown - Shark in the water

Samainen video ja paljon muuta löytyy myös Youtubesta osoitteesta

www.youtube.com/user/merenneitoriia

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Vedenalaista valokuvausta

Keskiviikkona oli keikan yhteydessä vedenalaista valokuvausta luvassa. Pakko myöntää, että tätä kalaa jännitti vähän viimeistään siinä vaiheessa kun näki vempaimen koon millä miuta kuvattaisiin. 
Kuvaaja Mika Saareila oli kuitenkin mielettömän mukava mukava ja kaiken lisäksi todella taitava kuvaaja. Minä sukeltelin ja Mika huuteli ohjeita.

Behind the scenes!


Suurin osa valokuvauksesta tapahtui keikan lomassa, joten asiakkaiden ja valokuvaajan välillä tasapainottelu oli paikoin hieman haastavaa. Ei voi muuta kuin kiittää taas omaa asiakaspalvelu taustaa kun monen tekijän kanssa pallottelu onnistui kuitenkin ja kaikki osa puolet olivat tyytyväisiä.

Lapsia kiehtoi (ja vanhempia myös ;)) päästä valokuvaan ja vieläpä vedenalaiseen valokuvaan merenneidon kanssa. En edes pysynyt laskuissa mukana kuinka monessa kuvassa sukelleltiin eri vesipetojen kanssa vuoron perään. Toivon, että saan myös itselle niitä kuvia missä oli keskiviikkoisia lapsiasiakkaita. Kameran ruudulta katsottaessa ne näytti kaikista parhaimmilta spontaaniuden vuoksi. 

Melkein 2,5h sukeltelun jälkeen oli silmät taas niin turpeessa. Silmät oli punaiset kun särjellä ja kuivuus oli jotain käsittämätöntä. Siispä jokaisen merenneidon käsilaukkuun kuuluu silmähuuhde ja silmätipat. Aah!
Kloori syö kaikkea pikku hiljaa uimapukuja, hiuksia, ihoa, joten kannattaa huolellisesti käydä pesemässä itsensä jokaisen allasuinnin jälkeen.

Suunnitteilla on jo seuraava kuvausreissu, joka tietää lisää vedenalaista materiaalia.